Suunnistusmaajoukkueen päävalmentaja Thierry Gueorgioullakin on omakohtaista kokemusta Kytäjä-Usmin maastosta vuoden 2010 Kytäjä-Jukolasta. Hän kertoo, että yleensä Jukolassa ankkurit pääsevät (tai joutuvat) juoksemaan edellisten osuuksien tekemillä urilla, mutta Kytäjä-Jukolassa niin ei ollut. Osuus tuntui enemmänkin yksilökilpailulta erämaamaastossa. Vaikka Gueorgiou muisteleekin Kytäjä-Jukolaa kaikkein rankimpana ikinä, oli se hänestä myös erityisen hieno kilpailu. Guergiou ankkuroi Kalevan Rastin toiseksi ollen ankkuriosuuden nopein.
Hän varoittaa, että Usmin maastossa “tulee helposti noutaja”, jos et ole fyysisesti hyvässä kunnossa.
- Vaikka nousut ovat lyhyitä, ne ovat kuitenkin varsin jyrkkiä. Koko ajan täytyy keskittyä ja tehdä töitä parhaimman etenemisväylän löytämiseksi. Usein tällaisessa maastossa erot ovat pieniä radan ensimmäisellä puolikkaalla, mutta loppua kohti erot kasvavat ja parhaiten pärjäävät ne, jotka ovat fyysisesti parhaiten valmistautuneet.
Suunnistajan tavallisimmat keskimatkan haasteet ovat merkittävässä roolissa myös Usmissa, Gueorgiou toteaa. - Urheilijan pitää pystyä pitämään ajatuksensa kasassa alusta loppuun saakka. Lyhyestä suoritusajasta johtuen kilpailijat usein ajattelevat vain täydellisen suorituksen riittävän keskimatkalla eivätkä siksi uskalla pysähtyä edes silloin kun ovat epävarmoja. Jos Gueorgiou olisi itse mukana Usmin kisassa, hän ei epäröisi käyttää aikaa parhaan ratkaisun löytämiseen jokaisella rastivälillä.
Parhaiten Usmissa tulee siis pärjäämään fyysisesti vahva ja kestävä suunnistaja, joka saa pidettyä päänsä kylmänä, Gueorgiou summaa.
Kuva: SSL/Mika Ilomäki
Comments